Ilmanlämmitysvastuksella tarkoitetaan tässä lämmityselementtiä, jonka käyttöympäristönä on ilma. Ilma on kaasuseos, jonka tilavuudesta n. 78  %  on typpeä, 21 % happea ja 1 % argonia. Sen lämmittämiseen käytetään erilaisiin muotoihin taivuteltuja Loval sauva-, lamelli- ja konvektorielementtejä.

Tällaisia tuotteita ovat mm. huoneenlämmittimissä, liesissä, kiukaissa, grilleissä, lämminilmapuhaltimissa ja erilaisissa säteilylämmittimissä käytettävät vastukset. Sauvaelementeistä voidaan myös koota suuria kokonaisuuksia esimerkiksi kanavalämmittimiksi.

Koska ilmanlämmitysvastusten käyttöalue on laaja ja moninainen, poikkeavat eri käyttökohteisiin soveltuvat ratkaisut toisistaan huomattavasti. Kuhunkin tarpeeseen haetaan optimaalinen rakenne ottamalla huomioon tekniset tekijät, esim. ratkaisun toimivuus, luotettavuus, elinikä sekä kustannukset.

Tietyissä sovelluksissa, esim. kiukaan ja säteilylämmittimien vastukset, on toimintalämpötila hyvin korkea. Huomiota on tällöin kiinnitettävä sekä vastuksen vaippaputken lämmönkestoon että vastuksen elinikään, joka määräytyy ensisijaisesti vastusspiraalin kestävyydestä. Haasteellisia ovat myös sovellukset, esim. huoneenlämmittimet, joissa tarvitaan suhteellisen suuri teho pieneen tilaan siten, että itse laitteessa lämpötilat ovat mahdollisimman matalat.

Lämmön luovutusta on tehostettava kasvattamalla vastuksen lämmönsiirtopintaa ns. ripojen avulla. Rivasta on hyötyä kaasulämmönsiirrossa, mutta ei nestelämmönsiirrossa, koska ripavälit tukkeutuessaan muodostavat huomattavan lämmönsiirtovastuksen. Rivoitettu sauvaelementti voi olla toteutukseltaan Loval-lamellielementti tai Loval-konvektorielementti.

Myös teollisuudessa on runsaasti erilaisia kaasunlämmityssovelluksia, joissa tarvittava lämpöenergia tuotetaan Loval-putkivastuksilla. Jos lämmitysprosessi edellyttää paineistamista, lämmitin kootaan lieriömäiseen astiaan DN-laippaiseksi lämmittimeksi. Tällaisella sähkötoimisella lämmittimellä voidaan lämmittää muitakin kaasuja, esim. typpeä.